Yksinkertainen usko

17.03.2024

Oletko koskaan miettinyt, että kuinka suuri teologinen tietämys pitänee olla taivaaseen pääsyn edellytyksenä?

Jos taivaan porttien avautumisen ehtona olisi esimerkiksi hänen opetustensa tarkka tunteminen ja ymmärtäminen niin ryöväri, yksi ensimmäisistä Jeesukseen turvaavista ihmisistä, ei tätä mittaria olisi täyttänyt. 

"Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi häntä sanoen: 'Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä!' Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: 'Etkö sinä pelkää edes Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Me tosin kärsimme oikeudenmukaisesti, sillä me saamme, mitä tekomme ansaitsevat, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa.' Sitten hän sanoi: 'Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.' Jeesus sanoi hänelle: 'Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa.'" (Luuk. 23:39–43)

Kaksi Jeesuksen kanssa samaan aikaan ristiinnaulittua ryöväriä tapasivat käsittääkseni hänet kasvokkain vasta ensimmäistä kertaa. Kenties he olivat kuulleet jotain hänen olemassaolostaan, koska heillä oli eriävät mielipiteet Jeesuksesta.

Luukkaan evankeliumin tekstissä huomioni kohdistuu erityisesti Jeesuksen sanojen "tänä päivänä "sekä "paratiisissa" merkityksiin. Yksinkertaisena ihmisenä ohitan nuo näkemyseroja aiheuttavat kohdat ja keskityn Jeesuksen sanojen syvyyteen ryövärille.

Jeesusta nöyrästi puhutteleva ryöväri saattanee olla vähintäänkin ensimmäisten joukossa, jotka astelevat taivaan paratiisin ovesta sisään. Joillakin voi olla vaikea uskoa, että noinkin viime hetkellä ja yksinkertaisesti voi pelastua kuin ryövärin kertomuksessa käy. 

Kunnioitan Raamattukouluja käyneitä teologeja ja oppineita ja arvostan sekä kehoitan ihmisiä syvempään Raamatun lukemiseen ja tutkimiseen. Meidän kaikkien onneksi kuitenkin taivaaseen pääsyn edellytyksenä ei ole laaja teologisen oppimäärän osaaminen. Jeesuksen sanoin " Lasten kaltaisten on Taivasten Valtakunta".

Palataanpa takaisin pääsiäisen ajan Jerusalemiin ja kolmen ristin kertomukseen. Ristillään riippuvalla ryövärillä oli varmaan paljon painoa tunnollaan. Sen meille paljastaa sanat, jotka hän sanoo toiselle Jeesusta pilkanneelle ryövärille. Ne kertovat hänen ymmärtäneen oman syyllisyytensä ihmisten ja Jumalan edessä ja katumuksensa. Hän ei kieltänyt, etteikö ansaitsisi rangaistusta.

Tuskiensa keskellä laajemmat teologiset keskustelut eivät enää olleet relevantteja ja tokkopa hän niitä olisi edes jaksanut käydä. Hän kuitenkin ymmärsi riittävästi tuossa hetkessä Jeesuksesta, ja laittoi kaiken toivonsa Jeesukseen; "Jeesus muista minua, kun tulet valtakuntaasi!" Noilla hyvinkin yksinkertaisilla sanoilla, jotka nousivat ryövärin sydämestä avasivat taivaan ovet apposen auki.

Ryöväri on mitä oivallisin esimerkki siitä, kuinka yksinkertainen ihminen turvaa uskossa Jeesukseen ja saa astua sisälle pelastukseen.

Esimerkki tämän päivän arjesta

Oma edesmennyt isäni oli jostain syystä hyvin pettynyt uskovaisiin ja kuvittelin, että hän ei koskaan tule uskoon. Äitini oli vanhoillislestadiolainen uskova ja kävi heidän seuroissaan. Suvussani on paljon lestadiolaisia ja aikoinaan isäni kävi hyvin kiivaitakin väittelyjäkin heidän kanssaan.

Erään kerran, kun olimme jälleen käymässä vaimoni Helenan kanssa vanhempieni luona kylässä, isäni - jo silloin 88-vuotias ja syöpää sairastava mies - sai sydänkohtauksen ja soitimme ambulanssia paikalle.

Sitä odotellessamme äitini esitti isälle kysymyksen: "Kun ei tiedä koska on viimeinen lähtö, niin etkö sinä haluaisi antaa Jeesuksen tulla elämääsi?" Keinutuolissa pää alaspäin istuva ja sydänkivusta kärsivä isäni nosti päänsä, katsoi meihin hätääntyneenä ja sanoi: " Kyllä minä haluan." Me perheenä laskimme kädet isän ylle ja julistimme isän synnit anteeksi annetuiksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Ambulanssi saapui ja lähti viemään isääni sairaalaan. Perille päästyään isäni menehtyi.

Ryöväri sanoi:" Jeesus muista minua, kun tulet valtakuntaasi" Isäni sanoi: "Kyllä minä haluan tehdä parannuksen"

Taivasten valtakunnan ovet avautuivat niin Jeesuksen ajan ryövärille kuin myös isälleni. Samoin ne avautuvat meille itsekullekin, kun sydämestämme tahdomme uskoa ja luottaa Jeesuksen sovitustyön riittävyyteen, vaikka emme sen hienoudesta mitään välttämättä ymmärtäisi.

Meille voidaan sanella innokkaasti jos jonkinlaisia lisäehtoja taivaaseen pääsemisen kynnykseksi mutta Raamatun perusteella ovet avautuvat meille edelleen samantyyppisillä yhden virkkeen sanoillakuin ne aukenivat ryövärille tai isälleni ja monille miljoonille muille. 

 Pelastumiseen tarvitaan Jeesus ja se riittää

Jeesus on valmistanut kaiken. Hän avasi tien ja tuli oveksi Jumalan luokse. Yksinkertaisenkin Ihmisen on helppo kulkea tuosta kerran avatusta ovesta sisään. Se ei vaadi suurta taidollisuutta, teologisia tutkintoja tai suurta oppineisuutta. On kyse halusta uskoa. Raamattu selkeästi tuo esiin pelastumisen yksinkertaisen ehdon; joka uskoo Jeesukseen saa synnit anteeksi ja pelastuu.

Muistan oman uskoontuloni. Ahdistunut, yksinkertainen ja epätoivoinen Raamattua lukematon mies kävelee seurakunnan alttarille ja sanoo saarnaajalle jotenkin näin: " Minä haluan tulla uskoon ja saada Jumalalta apua." En muista tarkkaan, mitä edes sanoin mutta tärkeintä olikin, että Jeesus näki vilpittömän sydämeni halun ja vastasi rukoukseen. Pikkuhiljaa elämä lähti parempiin uomiin ja sitten kun on minun aikani siirtyä ajasta ikuisuuteen, odotan sitä turvallisella mielellä, koska minäkin ryövärin ja isäni tavoin olen pyytänyt Jeesuksen elämäni Herraksi.


Rohkaisun sanoja

Olemme pääsiäisen kynnyksellä ja haluan lukijani rohkaista sinua. Tunnetpa itsesi kuinka heikoksi tai huonoksi tahansa ja ehkä epäilet, että riittääkö uskosi perille saaakka niin älä pelkää. Yksinkertaisen ihmisen heikko ja hyvinkin yksinkertainen usko kantaa sinut kerran Jeesuksen luokse Taivaan kotiin.

Ja sinulle, joka et vielä ole löytänyt yhteyttä Jeesukseen toivon rohkeutta astua Jeesuksen avaamasta ovesta sisälle Hänen yhteyteensä.

Siunattua pääsiäistä 2024

Hannu Lehto

Seurakunna vanhimmiston jäsen
eläkeläinen
harrastan sauvakävelyä ja olen kirjoittanut elämänkertakirjan ”Vain nimi paperissa”